Hei leijailkaa, hei leijailkaa te lumihiutaleet...

Tein viisi vuotiaan poikani kanssa lumitähtiä tänään ja yksinkertaisesti minun täytyi laittaa hänen tekemänsä tänne näytille. Ne ovat käsittämättömän upeita!

I made snowflakes with my 5 year old son today and I just had to put his flakes here. They are so amazing!

Kyllä vain, nämä ovat siis 5-vuotiaan poikani tekemiä. Äitini näytti hänelle vain kerran miten niitä kannattaa leikata ja poika oppi sen heti.

Yes, these are made by my son.

My mother showed him just once how to cut them and he learned it right away.

Kipsireliefi - A Gybsum relief

Koulussa tehtyä.

Aluksi teimme savesta kasvot tai kasvojen osan, kuka mitäkin. Sitten siihen laitettiin savireunukset ja päälle valettiin kipsi. Sitten savimöykky revittiin kipsistä pois ja kertamuotti oli valmis. Muottiin savireunukset ja taas kipsiä valamaan. Sitten taltalla varovasti muotti palasiksi ja reliefi oli valmis. Olikohan tarpeeksi epäselvä työvaiheselitys. :)

Alunperin aloin tehdä naisen naamaa mutta siitä tulikin mies. :) Vähän sen näköinen tuli, kuin kertoisi hymyssä suin jotain juttua.

Made in school.

Pipareita

Löysin Rouva-Veen blogista piparitraktorin niin pitihän se itekin alkaa kokeilemaan jotain vastaavaa.
Vanhempi pojistani tykkää kovasti kaikenlaisista ajopeleistä, joten vähän hänen mielikseen aluksi tätä värkkäilin. Loppujen lopuksi veimme sen synttärilahjaksi kummipojalleni, joka myös pitää kovasti kaikenlaisista ajokeista. Oli kovasti innoissaan!

I found a ginger bread tractor from Rouva-Vee's blog and I just had to try something like it myself too.

My 5 year old son likes everything where is wheels and in the beginning I thought I make this for him. When it was finally ready we decided to bring it away to my godchild to his birthdayparty. He was really happy about it because he also likes everything like that as my son.
Pikeeri loppui kesken ja kun tein lisää, siitä tuli vaaleampaa eikä kärsinyt laittaa lisää kaakaota, koska olis menny liian jankiksi.
Poikani halusi, että laitan kauhaan karkkeja kiviksi ja tomusokeria lumeksi. Hienosti keksitty 5-vuotiaalta.

My son asked me to put some candies to being "stones" to the bucket. I thought it was a great idea from 5 year old child.
Ohjaamossa on istuin ja ratti, kuten asiaan kuuluu. :)

There are steering wheel and a seat of course too. :)

Jouluvärkkäyksiä 2

Piparitalohan on ihan must jouluna ja tämmösen rintamamiestalotyyppisen tein.
Ranskanpastillit kuuluu minun piparitalooni aina ja tänä jouluna niistä tehtiin perustuksia ja nurkkakoristusta. Poikani innoissaan asetteli ne paikalleen.

Pursotuspussin reiän leikkasin vähän turhan ronskilla kädellä ja pahimmoilleen se oli viimeinen paksumpi pussini, joten lopputulos oli mielestäni vähän epäsiisti mutta mitäpä tuosta. Kelpaa se silti tällaiselle amatöörileipurille ja varsinkin perheelle. :)

Ikkunoihin laitoin liivatetta, johon pikeerillä tein ruudut. Liivate loppui kesken enkä kaikkiin ikkunoihin saanut "laseja" ja ruutuja mutta se ei oikeastaan haitannut, koska sitten sain valot yhdestä ikkunasta sisään. Sisällä on siis osa valosarjasta. Loput valoista on talon takana.

Kuvassa kuisti näyttää jostain syystä vähän vääristyneeltä.

Jouluvärkkäyksiä

Meillä ne tontut jo kovasti kurkkii, ihan tosi. Poikani innoissaan asetteli eri paikkoihin viime jouluna tekemiäni tonttuja. Tällaisia iloisia veijareita ne ovat.

lalallallaa, helikellot soi, tulla tonttuset voi ilomielin...

Tähän poikani halusi tehdä lisäyksiä. Se on kuulemma joulupukki ja sillä on säkki selässä. :) Piipunrassinen säkki on varmaan jokaiselle uusi tuttavuus. :)

Vaikkei olekaan vielä joulukuu niin haluan silti toivottaa tämän postauksen myötä hyvää joulun odotusta kaikille blogini lukijoille.

Minimineilyä

Koulutyö tuli lähes valmiiksi ja se näyttää tältä. Vihreä väri on pikkuisen liian silmiinpistävä luonnossa. Tässä hiukan käsitellyssä kuvassa se ei näytä niin pahalta.
Suomen lippu pitää tottakai olla suomalaisessa vanhan aikaisessa pihapiirissä.
Lipputangon yksityiskohta. Mittasuhde on siis 1:50 ja tanko tehty koktailtikusta ja naru on kalastajalankaa.

Viimeinkin muistin vaihtaa tuohon paremman kuvan kuusesta. :) Kuusen oksat on tehty kanervasta. Hain ulkoa sopivan näköisen oksan, jonka vuolin toisesta päästä teräväksi. Kovin ohueksi ei onnistunut vuolla. Pistelin paksulla neulalla reikiä, joihin upotin kanervan oksat.

Skräppäilyä ja mineilyä

Sijoitin sängyn väliaikaisesti listoja vaille olevaan huoneeseen, josta ei kylläkään tule makuuhuonetta. Syynä oli se, että muut huoneet eivät ole yhtä pitkällä. Saa kuitenkin itsekin vähän kuvaa, miltä mahdollisesti näyttää. Tulitikun kokoinen askartelutikku on lattialla antamassa kuvaa koosta. Takaseinään olen "tapetoinut" decoupage-lakalla lautasliinan, joka oli täsmälleen oikean kokoinen. Maalasin aluksi seinän valkoiseksi ja siihen päälle lautasliina. Oikean puoleinen seinä on maalattu ensin vaaleanharmaalla akryylimaalilla töpötellen ja päälle valkoisella töpötellen.
Innostun herkästi uusista asioista ja kun olin ostanut skräppäyskirjan ja löysin sieltä kivan joulukoristeen ohjeen, sitä piti heti kokeilla. Tässä tulos. Ohjeessa oli käytetty vaneria mutta itse tein kirjaimet 5mm kapalevystä. Etsin joulu- ja skräppäyspapereistani sopivia päällysteitä ja liimailin kirjaimiin. Maalasin reunat ruskealla akryylimaalilla. Sitten koristelin. Tein tonttutytön myös kapalevystä ja koska minulla ei ollut sopivan väristä paperia tontun vaatteiksi, leikkasin yhdestä askarteluvärkkeihini sattumalta eksyneestä tummanpunaisesta tekokukasta terälehdet vaatteiksi ja lakiksi. Hiukset on huovutusvillaa ja kuusenoksa piipunrassia, johon liimasin hilettä. Tontun kädet ja jalat on ohutta rautalankaa.

Kirjastossa käydessäni löysin tämän aivan uskomattoman ihanan kirjan, jossa on erittäin selkeät ohjeet nukkeihin. Sitäkin piti sitten alkaa kokeilemaan, kun nyt illasta oli rauhallinen hetki.

Nyt on tullut askarreltua lyhyen ajan sisään enemmän kuin varmaan koskaan. Kai sitä vähän pakenee syysväsymystä askarteluun. Huonoa siinä vaan on se, että kun innostus iskee niin se on niin kaiken nielevää, että se on sitten perheen yhteisestä ajasta herkästi pois.

Tämän illan mineilyä

Tällaista olen tänään saanut aikaan. Käytin tähän 1,5 millistä pahvia ja jalakset on tehty kapalevystä, joka on n. 5 mm paksua erittäin helposti mattoveitsellä leikattavaa matskua. "Takorautakoristeet" vääntelin melko paksusta rautalangasta ja liimailin kuumaliimalla kiinni.
Sitten sama sänky maalattuna ja patjan kanssa. Veilä pitäis tehdä päiväpeitto ja tyynyt ainakin. Ja myöhemmin jotain saman tyylisuunnan muita kalusteita mahdollisesti.

Valmistunut mummun mökki

Sain mummon mökin valmiiksi. Piti sitten ottaa valopöydän avulla kuva siitä siksi, että näyttäisi, kuin siellä olisi valot. Mustaa kartonkia ensin valopöydälle ja pieni aukko keskelle, johon talon asetin. Näin valo tuli vain taloon. Toimi. Olen todella tyytyväinen taloon. Seuraavalla kerralla pääsen maisemoimaan ja teen mökille kivan ympäristön. Pihapiiriin tulee myös tallirakennus pieni sauna, joita minä en kylläkään tee, vaan työparini.
Ei tullut laitettua mitään verrokiksi tähän mutta talon pisin seinä on vähän reilu 20cm, että siitä varmaan saa vähän kuvaa koosta.

Suklaapiirakka

Tein poikani kanssa suklaapiirakkaa pitkästä aikaa ja koska siitä tuli niin mielettömän hyvää, ajattelin jakaa ohjeen muiden kanssa.

Olen tämän ohjeen kehitellyt itse yhdistämällä yhden piirakan pohjan ja toisen kuorrutteen ja on kyllä ihan taivaallista!! Kannattaa kokeilla!

Pohja:

3 kananmunaa

4 1/2 dl sokeria

6 dl vehnäjauhoja

2 rkl kaakaojauhetta

4 tl leivinjauhetta

2 tl vanilliinisokeria

2 dl maitoa

200 g voita/ margariinia

(1 1/2 dl mariannemurskaa, voi jättää poiskin, ei kuulu alkuperäiseen ohjeeseen)

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää taikinaan. Sulata voi ja anna hetken jäähtyä. Sekoita taikinaan maito ja voi vuorotellen. Halutessasi voit tässä vaiheessa lisätä mariannemurskan. Kaada leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista piirakkaa 200 asteisen uunin keskitasossa 20-30 minuttia.

Kuorrutus:

60 g voita

2 1/2 dl sokeria

reilu 1/2 dl maitoa

Pandan suklaalevy (voi käyttää sekä tummaa, että valkoista.. jokainen makunsa mukaan. Molemmat herkullisia!)

Laita kattilaan voi, sokeri ja maito ja keitä niitä kunnes seos kuplii. Nosta pois liedeltä ja sekoita joukkoon suklaa. Kaada kuorrute hieman jäähtyneen piirakan päälle. Koristele.

Pinnalle: esim. Mariannemurskaa tai strösseliä

Tarjoile JA NAUTISKELE!

P.S. Mariannemurska on mieletön yhdistelmä valkosuklaakuorrutuksen kanssa varsinkin jos tykkää minttusuklaasta. Vie kielen mennessään ihan varmasti!!

Tämän näköistä piirakkaa tein tyttöni 3-vuotissynttäreille kesällä. Teemana oli Hello Kitty, joten piirakan koristeina oli sydänströsseliä. Olihan se hyvää!! :)

Pitkä hiljaisuus blogissa

Hei vaan.

Blogissani on pitkään ollut hiljaista siitä syystä, etten ole juuri ehtinyt uusia asioita värkätä. Perhe pitää niin kiireisenä, ettei tahdo olla aikaa askarteluun tai sitten kun olisi aikaa niin ei ole voimia.

Alkukesästä sain aikaan "Exploding boxin" eräälle ystävälle lahjaksi, muistoksi yhteisistä ajoista. Mutta valitettavasti unohdin ottaa siitä kuvan. Voisin tietty pyytää ystävääni lähettämään siitä kuvan, että voisin liittää sen tähän. Ohje oli siis tuolla Glitter adventuresin sivuilla.

Projekti oli tosi mukava erityisesti siksi, koska tein sitä eräälle aivan ihanalle ystävälleni!

Pari viikkoa sitten oli pojan synttärit ja tein hänelle mönkijäkakun, koska hän toivoi sitä. Tässä kuva siitä. Penkit, kirjaimet, numero ja renkaiden päällys on lakritsilevyä. Renkaat ovat Fourrè-keksistä. Täytteenä on mansikkamoussea ja päällä Flora-vispiä. Jälkeen päin ajattelin, että olisi voinut vähän laittaa jotain pursotusta, että olisi näkynyt paremmin esim. lokarit yms. Mutta poika oli tosi tyytyväinen kakkuun tuollaisenakin niin mitäpä siihen enää lisäämään.

Sisustusta skräppäillen

Alkoi ahdistaa, kun seinät ovat olleet niin paljaana. Mietin miten voisin halvalla saada tauluja, jotka miellyttää. Sitten hoksasin, että ostan valkoisia kanvastauluja, johon skräppään lapset. Käsittelin taulut ensin Michaelsilta ostamallani hiekkaspraylla. En ole tilannut sieltä mitään Suomeen, joten en tiedä kuinka hyvin se homma toimii. Tällaisia olen saanut aikaan. Tytön taulu on vielä kesken. 

Tässä meidän kuopus, joka on melkoinen ilveilijä ja joka paikan "höylä" mutta niin suloinen ja rakas että!

Nimi ja tummat nauhat reunoissa on tummanharmaalla hiekkaspraylla käsiteltyä foam-levyä. (sen paksuus on n 2mm)

Grand Canyonilla käydessämme testasimme erilaisia hattuja ja ostimmekin muistoksi stetsonit. Poika näytti upealta farkkutakissaan ja stetsonissaan. 

Luonteeltaan on melkoinen pienempien määräilijä ja käskyttäjä; siitä tämä sheriffi-idis. :) 

Yksityiskohtia: lentsikka kirjoittanut nimen taivaalle. Tosin siitä voisi luulla, että siinä lukee Tonni, vaikka piti lukea Tommi. Pikkutarroissa lukee loved, kind, honest, best. 

Vaikka määräilevä luonne usein korostuu, hän on aivan mahtava, rakastettava, terävä ja taiteellinen  pikkumies.

Pitäähän sheriffillä olla lasso, jolla voi tarvittaessa taltuttaa jukuripää "vasikat". :D Ja tietysti tähden hän tarvitsee myös, että muutkin tietävät kuka on "pomo". 

Huivit on revitty lautasliinasta.

Lisäksi sain vihdoin viimein valmiiksi sisustusratkaisun, johon laitoin merenhuuhtoman laudan hyllyksi. Siitä tuli tosi kiva. Just meidän tyyliin sopiva. Hyllyssä on Kaliforniasta matkamuistoksi otettuja käpyjä ja pieni taulu muistona Punapuu-kansallispuistosta eli Muir Woods National Parkista.

Tässä vielä kävyt ja pikkutaulu lähempää. Vasemmassa laidassa on Punapuusta tehty pienoismalli. Suurin käpy on reilu 20cm korkea. En vain valitettavasti muista minkä puun käpy se on. Tätä seinustaa sisustaessa tuli mieleen, että tämä on vähän kuin seinän skräppäystä. :) Taustaväri ei ihan paras mahdollinen ole, mutta vuokrakämpässä niitä ei voi aina valita mieleisekseen.

Väliseinän vasemmassa laidassa on merenhuuhtoma kapea puunrunko, joka on tosi kauniin värinen. Luonnosta löytyy toisinaan ihania aarteita ja sisustuselementtejä. Tässä lähikuva.

Pojan synttärikakku

Kun esikoinen täytti 3 vuotta, tein tällaisen "kakun". Olihan tuo aivan onnessaan, kun oli saanut synttärilahjaksi puisenkin junaradan.

Eläintarhassa oltiin vierailtu melko vasta ennen tätä ja siksi tein eläinjunan. Löysin eräästä kaupasta piparitaikinapaketin, jossa oli 3 erilaista muottia sekä kuorrutus ja kuorrutuksen maalaustarvikkeet. Emme asuneet tuolloin Suomessa, joten en tiedä onko sellaisia paketteja täällä olemassakaan. Valitettavasti. Mutta erikseenhän niitä kyllä on. :)

Raiteet ja nimi on lakua. Vaunut unelmatorttua, jossa on täytteenä mariannemurskalla maustettua kermavaahtoa.

Auringonlasku

    Käveleskelin yksikseni rannalla aivoja tuulettamassa. Oli upea auringonlasku. Onneksi oli kamera mukana. (syksy 2008)

Pikkumies

Meidän perheen päivänpaiste. Testasin pitkästä aikaa piirustustaitojani viime syksynä. Taidot eivät onneksi ole ruostuneet, vaikka en ole aikoihin piirtänyt tätä ennen. Tuleekohan joskus laitettua tämä kuva johonkin skräppäysjuttuun....leikkaisin ääriviivoja pitkin ja liittäisin johonkin kokonaisuuteen...jos jaksaisi piirtää muutkin lapset ja tehdä ison kuvakollaasin kaikista. Hmm...tässä saa aina uusia ideoita, kun katselee uudestaan vanhoja tekeleitä. :)

Hylly

Tässä on merenhuuhtomasta laudasta tekemäni hylly. Toinen lauta odottaa vielä sopivan paikan löytymistä.

Kannakkeet löysin K-Raudasta. Ne olivat alunperin sileitä ja harmaita mutta suihkuttelin ne hiekkasprayllä, joten näyttävät siksi ihan kiviltä.

Skräppäilyä

Skräppäilyssä olen vielä melko aloittelija mutta olen aivan innoissani tästä uudesta harrastuksesta. Digiskräppäystäkin haluttaisi kokeilla mutta vielä en omista kuvankäsittelyohjelmaa.

Tässä pari tekemääni leiskaa viime vuodelta. 

Vauvauinnissa oli kuvaaja käymässä ja saatiin valtavan hieno sukelluskuva pojasta.

Pikkumies opettelemassa kävelyä. Tämä on jotenkin keskeneräisen näköinen vielä mutta ehkä saan siihen joskus jonkun idiksen, miten sitä jatkan.

Värkkäyksiä

Syksyllä kun kävin sinooperissa, sain idean tehdä tällaisen. Kaikenlaista uutta pitää aina kokeilla. En ole päättänyt vieläkään pidänkö tästä oikeasti vai en. Innostun helposti tekemään ja kokeilemaan kaikenlaista, kun näen kivan idean. Onnistuessani inspiraatio kestää pitkään mutta kun en onnistu, askartelu jää vähemmälle joksikin aikaa. Aivan kuin usko itseen ja omiin kykyihin menisi...mikä on kyllä oikeastaan aika huvittavaa, kun ajattelee.

Pojalla oli synttärit ja jotain uutta piti kokeilla kakkuunkin. Hän on auto/konemies henkeen ja vereen, joten kakkuun piti laittaa myös jotain häntä kiinnostavaa tietty. Ihan tyytyväinen olin lopputulokseen. Ekaa kertaa laitoin sokericremeä päälle. Laidoissa ja rekan kyydissä pätkistä. Ääriviivat elintarvikevärillä värjättyä sokericremeä. Makuunista ostin salmiakkirenkaat ja täytelakut.

Hääkuva ehti pitkään odottaa kunnon kehystä ennen kuin sain aikaiseksi tällaisen tehdä. Lopputulokseen olen tosi tyytyväinen. Kuvan reunoissa olevat "takorautaiset" kehykset tein mustasta foam-levystä. Taustana on kullanvärinen kuitu"harso"kangas ja nurkissa minikokoista tekomurattia.

Syksyllä 2006 olin pajukurssilla, jossa opin työstämään pajua. Tässä malliksi pari palloa. Iso pallo (halkaisija n.60cm) on kyllä liian harva. Joskus kun sais aikaiseksi, vois laittaa siihen lisää oksia. Niitä vaan pitäisi jostain käydä keräämässä ensin.